Kuristaja-Kataisen karmeiden seikkailuiden loppukohtaus

Kuristaja-Katainen herää hiestä märkänä, hänen luiseva vartalonsa on kananlihalla. Hän on nähnyt karmeaa unta jossa hänestä on tullut rivikansanedustaja…hänestä…maailmankuulusta inkvisiittorista, köyhien kauhusta,porvarin petikumppanista, maanviljelijän hukkakaurasta.

Mitä tämä tarkoittaa, onko tämä enneuni vai kohtalon kauhea kosto hänen rikoksistaan yhteiskuntaa vastaan. Aloitetaan alusta.

Oli tavallinen aamu, kylmänkostea syys, kahvi oli kuumaa ja lämmin patonki raapi kitalakea. Kuristaja-Katainen oli juuri avannut lehden jossa kirkuvana otsikkona oli Katainen eroaa, hallitus kaatuu. Mitä helvettiä, ei tällaisesta ollut mitään puhetta suomalaisella klubilla. Kuristajan otsasuonet olivat räjähtämispisteessä, kun hän kuumeisesti mietti seuraavaa siirtoa…lehdistötiedote,lehdistötilaisuus…ei, journalistit saavat nyt marssia hornantuuttiin, avustaja saa hoitaa kuristajan telkkariin, kansalainen uskoo kaiken mitä tulee televisiosta.

Sitten uni oudosti hypähti eteenpäin. Taas oli aamu…johan nyt on markkinat…lehdessä lukeekin nyt että siitä pikku perkeleestä Timo Ässästä on tullut pääministeri ja hänen luttoporukkansa on vallannut kaikki ministeripaikat: Karaoke-emäntä ja sirkuksen voimanainen on finanssiministerinä, sahanomistajan vinttikamarin vanhapoika on tasa-arvoministerinä ja nämä ovat sitä viksumpaa porukkaa. Kuristajan ovelta on turvamiehet kadonneet, musta audi on tipotiessään, hänellä on pöydällä kostea nippu eduskunnan taksiseteleitä ja naapurikin on taas ruvennut puhumaan hänelle, kiero paskiainen.

Taksisetelit eivät enää ole euroina vaan markkoina. Kuristajaa lohduttaa vain se että loisteliaan uran jälkeen häntä odottaa kansalaispalkka ja paikka vanhassa vastaanottekeskuksessa jonne sentään on sijoitettu muutkin hänen ystävänsä, Juntta-Jutta, Rankka-Räsänen ja ketä niitä nyt olikaan, paikka jossa voidaan muistella vanhaa hyvää aikaa ja taivastella nykymenoa.

Mainokset

1 kommentti (+lisää omasi?)

  1. Harri K
    Hei 16, 2013 @ 05:09:21

    En voi kun naruaa, ja – itkeä. Se että Katainen on tuollainen puhdas ei-substanssi supliikki pörisijä, tuollainen kansikuvamainen mammanpoika, jonka juttuihin ei voi luottaa, on yksi asia. Ja sehän tässä naurattaa. Mutta se, että Suomen kansa ylipäätään uskoon häneen, ja muutamiin muihin hänen bestiksiinsä, on aihe itkeä. Toivottovasti siihen tulee muutos ja nopeasti.

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: