Kauppa 2020, millainen se on?

Olemme pohtineet pienessä ryhmässä millainen kauppa 2020 tulee olemaan ja asia on osoittautunut vielä suuremmaksi kuin aluksi kuviteltiin. Sosiaalinen media, kuluttajan käyttäytyminen, verkkokäyttäytyminen, Euroopan sisäinen kaupankäynti, Euroopan ulkopuolisten maiden markkinamuutokset ja monet muut asiat vaikuttavat toinen toisiinsa, joten tulevaisuuden historia ratkaisee mihin valmistajien, kauppojen ja ketjujen tulee kiinnittää huomiota, mikäli aikoo tulevaisuudessa olla hengissä.

Digistä on mielestäni turha edes keskustella, se on ja tulee olemaan läsnä kaikessa ja kaikkialla. Se miten erilaisia appseja voidaan käyttää kuluttajan elämän helpottamiseksi ja kuka niitä tarjoaa, tulee ratkaisemaan voittajat. Verkkokaupasta on myöskin on  turha meteliä pitää, se on yksi mainio markkinointikanava, joka on auki 24/7 worldwide, mutta ei verkkokauppa yksin mitään ratkaise. Sisällön tarjoaminen ratkaisee, se joka tarjoaa kuluttajalle helppoutta,palvelua, valikoimaa, räätälöityä tarjontaa on kuningas. Onhan näitä, mutta ei maailma vielä valmis ole.

Yritysten pitää unohtaa se miten he saisivat tuotteitaan myytyä ja keskittyä sen sijaan tarjoamaan kuluttajille personoituja palveluja jotka sitouttavat heidät käyttämään yrityksen tuotteita ja palveluja.

Muutama ajatus kotimaisista ”oikeista” kaupoista.

Ei todellakaan ole mikään elämys käydä päivittäistavara-kaupassa. Kun kävelee sisään Prismaan tai Citymarkettiin, on kuin menisi leikkaussaliin. Valoisaa ja selkeää…boring. GWS pitäisi laittaa vastuuseen siitä että ovat myyneet ketjuille metallihyllyjä joista on tylsät kaupat tehty.

Käyttötavarapuolella odottaa ketjun omat vaatemerkit onnellista ostajaa. Miksei vaatepuolelle rakenneta pop-up/shop in shop-myymälää, jossa kotimaiset designerit voisivat tuoda esille uniikkivaatteitaan kohtuuhinnalla. Designerit saisivat näkyvyyttä vaatteilleen ja kauppa saisi jotain aitoa lisäarvoa kuluttajalle.

Ruokapuolella pitäisi olla enemmän tunnelmaa. Kaikki herätysostostuotteet tulisi olla muualla kuin metallisissa kiintokalusteissa. Ainut paikka jossa on hieman tunnelmaa on hedelmäosasto ja sitä samaa hyllykartan rikkomista pitäisi olla ainakin makeisissa, snackseissä, kekseissä.

Makeisosastot tulisi rakentaa siten että kuluttaja astuu elämykselliseen makeiskauppaan jossa tuotteet on aseteltu kauniisti ja runsaasti puukalusteisiin ja vitriineihin.

Kauppojen tulisi rakentaa säännöllisesti erilaisia teemallisia markkinatapahtumia thairuuan tms. ympärille, jolloin kaupassa on tarjolla myös jotain sellaista jota ei aina ole valikoimissa.

K-ryhmä ja S-ryhmä haloo! ensimmäisenä ehtivä saa nämä tiedot ilmaiseksi, seuraavalle palvelu ojn jo todella kallista.

Startup’s are big foul!

Poliitikot ja media hehkuttavat startupien olevan työllisyyden ja valtion kassan tulevaisuuden pelastus. NO EI OLE.

Tällaisesta hehkutuksesta saattaa moni kirkasotsainen nuori saada nopean rahastuksen tulevaisuudensuunnitelman päähänsä ja siirtyä bisneksiä pyörittämään mieluummin kuin hankkimaan itselleen koulutuksen ja oikean työpaikan. TÖÖT VIRHE NRO 2

Startupissa menee pieleen jo nimi, siitä saa sellaisen kuvan, että yrityksiä voidaan vain nopeasti perustaa ja pyörittää pari vuotta ja tehdä valtavan cashupin. TÖÖT VIRHE NRO 3.

En siis vastusta startupia vaan sitä että yrityksiä voisi noin vain perustaa ajatuksella nopeasta rahastuksesta ja yhteiskunta luo systeemin jolla tällaista harrastustoimintaa systemaattisesti tuetaan. Näistä yrityksistä todennäköisesti 80% kuolee ensimmäisen kolmen-viiden vuoden aikana, eli sitten kun rahoitus loppuu. Ei se ole yhteiskunnan tehtävä.

Yritystoiminnan kvartaalina olisi oltava 25 vuotta, jolloin voidaan puhua yhteiskunnallisesti kestävästä toiminnasta joka luo pitkäjänteistä hyvinvointia ympärilleen. Silloin myös on turha kenenkään olla kateellinen jos yrittäjä saa enemmän hyvinvointia kuin tavallinen kansalainen.

Ei pidä luoda kuvaa, että kaikkien pitäisi ryhtyä yrittäjiksi ja kertoa vain tähtitieteellisiä menestystarinoita. Sensijaan menestyneistä yrittäjistä ja yrityksistä voidaan kirjoittaa niin paljon kuin tahansa kuten Taivas ja Helvetti- kirjassa tehdään.

Pitää vain muistaa että keskimäärin yrittäjät ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat usein hieman ahkerampia kuin muut ja joiden usko parempaan tulevaisuuteen on kova ja iskunkestokyky kuin Muhammed Alilla.

Tällaisilla menestystekijöillä varustettu kaveri pärjää jos on briljantinkirkas tuote hanskassa ja tarpeeksi kova pää puskea läpi muiden nujerrusyritykset.

English: The road out of Foul End. The road le...
English: The road out of Foul End. The road leading out of Foul End towards Bentley. (Photo credit: Wikipedia)

Revi peruutuspeilit irti….itseltäsi!

Me ihmiset olemme sellaista vekkulia sakkia että meidän elämä perustuu paljolti lähimenneisyyteen. Valintamme keskittyvät joko lähipiirimme viimeaikaisiin kokemuksiin tai lehdistön muovaamaan maailmankuvaan.

Historian ymmärtäminen on erittäin tärkeää, koska samantyyppiset asiat toistuvat ihmisen maailmanhistoriassa, mutta ns. viimeaikaiset tapahtumat ovat kehityksen jarru.

Ihmiset ovat keskimäärin taipuvaisia imemään negatiivisuutta sisälleen ja unohtavat samalla ottaa mukaansa positiiviset asiat, jolloin muistoihin jää ikävät asiat ja niillä väritetään tulevaisuuden canvasta ja tätä kun toimittajat oikein urakalla ruokkivat, ei ole ihme että lama-ajat kestävät paljon pidempään kuin oikeaa aihetta olisi.

Tästä ihmisen luonteen perusongelmasta johtuen uutiset ovat pääosin ikäviä, koska haluamme niitä lukea ja kuulla.

Jos ymmärrämme historian merkityksen ja revimme eilisen peruutuspeilit, voimme herätä uuteen aamuun simät pyöreinä ja aloittaa uudelta pöydältä elämä täynnä mahdollisuuksia.

Jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä jotain unohtumatonta, miksi siiis et niin tekisi. Ei aina tarvitse tehdä sankaritekoja, riittää kun pidät itsesi onnellisena ja vielä onnellisemmaksi tulet kun teet edes yhden ystäväsi tai työtoverisi iloiseksi ja ultimatum on kun autat jotain tuntematonta.

Nämä ovat pieniä tekoja, kohteliaisuutta, positiivisuutta ja toisen huomioimista. On aivan valtavan palkitsevaa tehdä toiselle joku sellainen palvelus, jota hän ei osaa kuvitella tapahtuvan. Eikä sen todellakaan tarvitse olla suuri asia tai kallis, se on runo, kukka, ele, kehu tai muu positiivinen asia jonka ole toisessa huomannut, mutta et ole koskaan sitä äänneen sanonut. Sano se nyt, heti.

a19a0ccbcc2cf3f0db2857a624ebb649

Jyrki, eiköhän vallata Norja!

Kun kansantalous on menossa kuralle, niin eiköhän laajenneta hieman omaisuuttamme ja katsota länteen ainaisen idän sijaan.

Norjalla kun on taskussaan meille kuuluvaa öljyä, niin eiköhän tehdä veretön vallankaappaus ja viedään Koskenkorvan rekkoja pohjoiselle Norjan rajalle, Nokia voisi ne sponsoroida.

Jyrki kun posottaa säiliöautosta Norjalaisille veljillemme edullista kossua, jo pian yhden sun toisen vuonon laella pohjanmeren tuulessa heiluu Suomen lippu.

Haakon olkoon Kuninkaana iloisille länsiveljillemme, mukava sitä on sitten Oslossa ottaa Haakonin kanssa naukkua ja laulaa loikauttaa jotain ruotsalaisten kiusaksi, jotka ovatkin huomannneet yhtäkkiä olevansa Suur-Suomen välissä oleva saareke.

First we take Oslo, next we take Stockholm…, vai miten se laulu meni?

Halpaa Bensaa odotellessa etsin laulukirjan ja alan harjoittelemaan karaokeiltoja varten ala Haakon.