Lakutehtailijan ajatuksia työelämästä

Suomessa on hyvä yrittää. Kaikelle toiminnalle on lait, direktiivit ja määräykset. Sitten meillä on vielä varsin toimiva virkamieskoneisto tarkastamassa, että kaikki on niinkuin Brysselissä on määrätty, jos ei ole selvillä joka vaatimuksesta, niin virkamies on aina valmis sinulle aukottoman totuuden kertomaan. Tämä on hyvä juttu.

Vaikeampi asia on ymmmärtää että Suomessa työmarkkinoita on hallinnut 50-luvulta lähtien AY-liike, joka on päästetty vapaasti mellastamaan ja kiristämään itselleen oikeudet, jotka ovat varmasti olleet joskus tarpeellisia, mutta ehkä nykypäivän palveluyhteiskuntaa ei voida pyörittää vanhalle suurteollisuudelle suunnitelluilla ehdoilla. Paperimiehillä (niillä muutamalla joita vielä on) lienee yhä edelleen lauantaityöstä saunalisä, joka perustuu siihen että ennen oli lauantaisin sauna ja siitä sai korvauksen, jos joutui olemaan töissä. Tämä jengi on ihan itse hoitanut vaatimuksillaan duuninsa pois lakkoherkkyydellään ja loputtomilla vaatimuksillaan ja joustamattomuudellaan. Onko oikein, että ne jotka lakkoilemalla saavat suurimmat vahingot aikaan, saavat parhaat palkat ja edut ja ne jotka tekevät duunia sydämmellään kuten hoitoala ovat heikommalla?

AY-liikkeellä on heikko tulevaisuus, jos eivät päivitä toimintatapojaan ja henkilöstöään nykypäivään. Työntekijäpuoli tarvitaan, mutta punaniska jäsenistökin eläköityy eikä nykynuorta ei hirveästi kiinnosta AY-liike joka on iso mörkö Hakaniemessä, joten on muutoksen aika, tai sitten hidas kuolema.

Muutoksesta keskustellaan kovasti, mutta esim. paikallisen sopimisen esteeksi demarit ja vassarit näyttävät välittömästi punaista korttia ja jyrkkä ei, luullen että sopimisessa on kysymys vain palkastaja etenkin sen alentamisesta.

Suomalainen työ tarvitsee joustoa lähinnä siinä että töihin ottaminen on yksinkertaista, huonosta työntekijästä eroon pääseminen ei ole mahdotonta ja että työnantajalla on mahdollisuus huonoina aikoina tehdä sopimuksia työntekijöiden kanssa joustoista ilman että ainut mahdollisuus on pistää jengiä pihalle, tai jengi pistää perseet penkkiin heti jos ei tehdä niinkuin liitto määrää.

Mielestäni päiväkin kuukaudessa työelämässä on parempi kuin kotona ja siihen pitäisi työnantajien pyrkiä; antamaan ihmisille mahdollisuus päästä kiinni työelämään, vaikka lyhyeksikin aikaa. Hyvä työntekijä ansaitsee aina paikkansa ja palkkansa, kunhan hänelle annetaan siihen mahdollisuus.

Keskustelu työajan pidentämisestä on mielestäni aika turhaa, olennaisempaa on työpaikan sisällä käydä keskustelua siitä mitä työpäivän aikana saadaan aikaiseksi, ei siitä kauanko työpaikalla ollaan. Työnantajan pitää antaa työntekijälle mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja mielekkyyteen, onhan hän työnsä paras asiantuntija, eikä ylhäältä päin sille pitäisi antaa rajoituksia, vaan raamit ja tavoitteet, joita yhdessä seurataan ja kehitetään.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: