Juttatonttu ja Kuristajakataistonttu ovat heränneet, yllättäen!

Juttatonttu ja Kuristajakatainen ovat suuressa viisaudessa keksineet että valtiontalous ei olekaan balanssissa, vaikka he ovat niin tonttukokouksessa päättäneet.

Tässä lienee joku pirullinen salajuoni heidän hyvinvointinsa horjuttamiseksi, koska heillä ei ole osaa eikä arpaa  maan huonoon tilaan, se on edellisten tonttujen tekosia.

Tässä hieman faktaa niille tontuille  jotka eivät vielä tiedä miksi asiat eivät Johdu Jutasta eikä Kuristaja kataisesta:

Ei virkamiehiä ole liikaa, porukkaa on vain liian vähän suhteessa virkamiehiin. (800.000/5.000 000)

Lapsilisiä, palkkoja ja muita etuuksia on kyllä varaa nostaa, onhan meillä A-luottoluokitus…vielä, se tippuu, joten nyt on viime hetkiä ottaa lisää lainaa.

Virkamiesten etuja ei saa leikata, tai järjestelmä muuttuu tehottomaksi, koska loppuunajettu virkamies ei jaksa työtaakkansa alla paahtaa väsymättä enää yhtä tehokkaasti kansalaisten etua.

AY-liike ajaa työntekijän etua niin tehokkaasti, ettei työnantajan tarvitse enää niin montaa työllistääkään, koska yhteiskunnan edut ovat jo niin hyvällä tolalla ettei kaikkien tarvitse töissä käydäkään, edes niiden jotka haluaisivat.

Jos byrokratiaa yksinkertaistettaisiin ja helpotettaisiin, digitalisoitaisiin kaikki mahdollinen, johtaisi se auttamatta monen virkamiehen työnkuvan muuttumiseen ja jopa mahdollisiin irtisanomisiin ja sehän toisi lisää työttömiä joita ei välttämättä yksityinen puoli voisi hyödyntää.

Pakkohan tässä on rahvastontun ymmärtää, että hallitustonttujen on pakko ylläpitää nykyinen järjestelmä ja pitää kulisseja pystyssä velalla ja odottaa nousukautta joka korvaa kaikki ne ministeritonttujen kärsimykset vaikeina aikoina kun he ovat kantaneet vastuunsa kansalaistonttujen hyvinvoinnista reppujen nyörien raastaessa olkapäät verille.

 

Tonttulassa on myös Pukki kaalimaan vartijana

Meillä on tonttulassa yksi tonttu joka ei ole oikea Pukki, mutta kuitenkin tonttupukki mitä suurimmassa määrin. Tämä Ilkkapukki on kunnostautunut erityisesti tyttötonttujen liehittelyssä.

Ilkkapukki on aivan erityislaatuisen sosiaalinen tonttu ja mukava mies. Hän on ollut jo todella pitkään mukana tonttupolitiikassa isojen pylväinen tonttulassa ja jopa ministeritonttunakin.

Siksi onkin niin mystistä seurata, kun tämä viriili pukkitonttu ei kertakaikkiaan ole oppinut toimimaan median kanssa, vaikka on koko elämänsä niiden kanssa joutunut olemaan tekemisisssä.

Jos joku tyttötonttu textailee Ilkkapukille herjaa ja antaa viestit toimittajatontulle, niin mitä tekee Ilkkapukki? No kieltää kaiken… ei siis ole oppinut kertakaikkiaan yhtään mitään elämänsä aikana. Toimittajatonttu on rotta joka saa elantonsa kaatopaikan saastasta ja sen elannon eteen saasta kaivetaan keinolla millä hyvänsä.

On sääli kun muuten niin mukava mies itse polttaa oman uransa tuhkaksi, vaikka olisi voinut omat kohelluksensa voinut hoitaa yhdellä lauseella kuten Presidenttitonttu: minä nyt olen tällainen vallaton leskitonttu.

Ihanaistonttu työtonttujen asialla

Pihtiputaan mummo pyöräytti sotien jälkeen riemuksemme Lauri Ihanaistontun, joka on monessa liemessä keitetty kirvesmies.

Ihanaistontun plussaksi on mainittava että hän ymmärsi että edellinen työläistonttula oli jäänyt auttamattomasti 50-luvulle ja siksipä hän hakeutuikin herraskaistonttulaan ministeritontuksi pitkänsillan paremmalle puolelle. Onneksi hän saa Kelalta 5000 euron kuukausiavustuksen, koska ministeritontuilla ei palkat ole koskaan perustuneet Kevaan, vai oliko se Tes, no ihan sama.

Edellisessä työläistonttulassa hän ajoi kovalla kädellä työläistonttujen asiaa, pitäen patruunoita pelon vallassa, kyllä siinä duunaritontuilla oli turvallista pakata lahjoja, kun tinkimätön ihanaistonttu vahti kaiken yläpuolella.

Kunhan kaikki tontut ymmärtäisivät että kaikki me tonttuilemme samassa lahjapajassa ja meidän tulee kaikkien pitää toisistamme huolta niin yrittäjätontuista kuin työntekijätontuistakin, muuten ei hyvä heilu

Väärinymmärretty Räisästonttu kulttuurin kimpussa

Kuristaja Kataisen tonttujoukon tinkimätön omatunto on kristillisten arvojen ehtymätön tulkki Räisästonttu Päivi Maria Räisänen.

Räisästonttu on ollut vankilassa enemmän kuin useimmat rosvotontut, joten hän tietää moraalista enemmän kuin me muut. Epäselvyyksien välttämiseksi, hän ei ole ollut siellä vastentahtoaan valtion vieraana, vaan asunut siellä , koska isätonttu oli siellä töissä.

Kun Räisästontulla on asiaa, hän kertoo asiansa niin viisaasti ja hienotunteisesti, että eihän sitä Toimittajatontut ymmärrä, vaan vääntävät selvästä asiasta saatanallisia säkeitä vaikka asia onkin lähempänä kirkollista epistolaa ja sekös Räisästonttua hieman korpeaa. Hän on kuitenkin tarkka, oikeudenmukainen ja vaatii kuria ja viime silauksen puheilleen hän hakee Isosta Tonttukirjasta. Siksi hänet onkin valittu sisäsiistin tonttuvaliokunnan johtoon.

Räisästontulla on aikamoinen ajojahti vahvojen olkapäidensä painolastina. Tätä varten ylipoliisitonttuakin on pitänyt ojentaa.

Pahamaineinen sarjahurmaaja on käsitellyt klassikoita, eikä syyllistä ole vielä saatu selville. Poliisi tontut ovat jo kuulustelleet tuntomerkkeihin sopivaa muumipappaa, mutta tunnustusta ei ole herunut.

Epäilykset ovatkin kohdistuneet skalpellimestari Atson Martiniin, jonka tiedetään olleen vuosia opissa kuululla Etelä-Pohjalaisella puukkojunkkarilla Jorma Ponulalla, taitaa kaksikolla olla jotain tekoa myös Pontikankeiton kanssa, kuka tietää.

Räisästonttu hakee oikeutta tinkittömästi ja tekee sen kansakunnan kärsimyksestä välittämättä, sillä hän tietää mikä totuus on, vapise siis Atson Marttiini, Räisänen ei jätä alttoviuluakaan kääntämättä.

Sosialistitonttu tonttuilee

Kuristajatonttu Kataisen arkkivihollinen sosialistitonttu Paavo Erkki Arhinkukkula on kuin tulisilla hiilillä. Hänen korviinsa on kantautunut tieto että Etelä-Espoossa on kaupunginosa jolla on tulotaso korkeammalla kuin sosialistitontun ystävien suosimassa itä-Helsinkiläisessä lähiössä.

Sosialistitontun on vain taklattava tuomarin huomaamatta Pääministeritontun joukkue ja vietävä pallo maaliin ennenkuin kapitalistit ehtivät sanoa Wahlroos.

Arhinkukkulan elämäntehtävä kävi jo selväksi varhaisina nuoruusvuosina; antaa muiden yrittää ja ottaa riskejä ja kerätä enemmän mammonaa, jaetaan ne sitten kaikille ja ah niin maailmassa on rauha ja kaikilla hyvä tahto. Sosialistitontunkin omatunto kolkuttelee silloin tällöin. ”Onhan tässä hyvin pärjätty, autonkuljettaja, valtion edut, puoluetonttujen johtajuus, vaikutusvaltaisia ystäviä, ei totisesti ei tässä enää duunareita olla, vaikka lähellä sydäntä ovatkin duunarin huolet”, miettii sosialistitonttu Arhinkukkula.

Jostain syystä sosialistitontun joukkueen sateenkaaren päässä ei olekaan ollut kultaa vaan muille kerääntyy koko ajan enemmän omaisuutta.

Siitä syystä Arhinkukkula onkin päättänyt kaivauttaa Espoolaisen ökylähiön eroon mantereesta ja ulottaa merenlahden omien tonttujensa lähiöön. Mukava siitä on kerrostalon hiekkalaatikolla huljutella duunarin väsyneitä jalkoja ökyjahtien jälkilaineissa, kerrankin on herraskainen olo.

Tonttujen iltakoulu

Krooh,pyyh, Krooh pyyh…yhtäkkiä joku kaamea meteli herättää kuristaja Kataisen. On menossa tonttujen iltakoulu, jossa Kuristajatonttu on päätonttuna.

Mitä perskulesta,”tuohan on hengissä” Katainen toteaa ja pyyhkii unikuolat Diorin pikkutakin hihaan. Kuristajatonttu on luullut että tonttujen iltakoulussa oleva Tonttu Tuomikuru on jo kuollut kauan sitten ja sitä pidetty tuolissa piruuttaan hänen kiusaksi. Hän on luullut että muut tontut ovat laittaneet kaiuttimen Tuomikurun suuhun ja syöttävät sieltä 60-luvun hippiradikalismia.

Nyt se tonttu Tuomikuru kuitenkin on noussut ylös, puhuu ihan ihme juttuja, mutta kyllä se selvästi elävien kirjoissa on, ainakin fyysisesti. Tuosta tontusta on päästävä, päättää Katainen ja ryhtyy heti tekstaamaan muille tontuille viestiä:” tuo ihmisraunio on saatava eläkkeelle ennenkuin se hoitaa meidät kaikki pois tonttujen ylineuvostosta”.

Valitettavasti Katainen on ainut hereillä oleva tonttu, joten hänen hätähuutonsa menevät kuuroille korville. Kataisen veitsenterävät aivot tekevät jo uutta ja julmaa suunnitelmaa, jolla hän pudottaa Tuomikurun lehteriltä puheenjohtajatontun niskaan, näin saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Juuri kun hänen luiset ja kalmankalpeat kätensä ovat tarttumassa tonttu Tuomikuruun…Kuristaja Katainen herää, juuri kun hänen elinikäinen unelmansa oli toteutumassa, se onkin yhtäkkiä viety häneltä, aivan kuin Picassolta olisi pyyhitty mestariteos puhtaaksi kankaalta ennen viimeistä vetoa.

Kuristaja Kataisen ihmeellinen Joulukalenteri

Tonttu Katainen aloittaa Joulukalenterin jossa on ennen Joulua ihmeellisiä seikkailuja ja monta tonttukaveria joiden kanssa Kuristaja Katainen on ollut yhdessä jos toisessakin myllyssä laittamassa hiekkaa rattaisiin.

Tonttu Kataisella ja tonttu Jutta Kustaanperällä on ollut kiireinen syksy, kaikenlaista lahjaa on laitettu kansalaisten paketteihin. Vielä on julmettu määrä lahjoja paketoitavana.

Ahnaasti tonttu Katainen survoo Pekan pussiin eläkeiän siirtoa, Pirjolle, vanhalle sokeripepulle hieman lisää makeisveroa pussiin. Hihnan toisessa päässä Jutta tonttu vielä varmistaa että kaikkiin lahjoihin tulee tasapuolisesti leikkauksia ja veroja ja jos jollain sydämettömällä kapitalistilla on Juttaa paremmat tulot, muistaa tonttu heitä erikoisveroilla.

Pois alta riistäjät ja yrittäjät, Tonttu Jutalla on teille Jouluylläri. Kun Jutan luuta heiluu on pian köyhällä auvoinen Joulu, perustulo ja Matin, Tepon ja Sepon  parhaimmat Joululaulut raikaa. Riistokapitalisti itkee yksin Kulosaaren autiotalossa ja miettii mitä pahaa hän on mennyt kansakoulunopettajalle tekemään.

Haa, tästä se alkaa Joulun taika kun Tontut Katainen, Jutta ja pari muutakin tonttua kaivavat Suomenmaalle monttua, ei auta kansa ruikuttaa, kun ministerin Audin turbo uikuttaa.

Moneen paikkaan kiire tontulla, pian loma ansaittu ovella, sitä ennen pitää olla ovela, onhan pian taas vaalit nuo ehdokkaan lompakon peruspaalit.