Kesko minne oikein olet menossa?

Kun avaa telkkarin ja näkee siellä ”K-kauppiaan” tallustelemassa kaupassa mustanaamio-asu päällä, ei voi kuin ihmetellä miten yritys jolla on valtava markkinointiorganisaatio ja paksu kassa käytettävissä saa tällaista roskaa aikaiseksi. Tätä voi sanoa asiakaskunnan ala-arvioimiseksi ja ainakin  se on rahan hukkaamista. Tunnen suurta myötähäpeää kaikkien teidän kauppiaiden puolesta.

Lidl on palkannut pienen mainostoimiston tekemään mainontaansa joka on nerokkaasti rakennettu tarina jossa heikkoudesta on tehty vahvuus ja kevyesti sanottuna Keskon touhut on ala-astelaisten harrastelua…ei sentään, ei lapsetkaan saisi tällaista roskaa aikaiseksi.

Ehkä jopa jauhelihan 1,99 paketti-mainostamisen telkkarissa voisi kyseenalaistaa ja käyttää hieman uudempia markkinointikeinoja kuluttajan kukkaron avaamiseen.

Saattaa olla että uuden pääjohtajan palkkaaminen metsäteollisuudesta onkin nerokasta, jotta johtoryhmästä voidaan puupäitä harventaa, sillä kirveellä on todella töitä.

From Fifties to year 2020. What’s happening Finnish grocery?

50-luvulla osuuskauppa dominoi päivittäistavaramarkkinoita, mutta sille tuli sama mammuttitauti kuin yleensä markkinajohtajalle: ylimielisyys.

Osuuskaupat menettivät lähes koko omaisuutensa ja markkinaosuus valui 13% paikkeille. Samaan aikaan Kesko porskutti eteenpäin ja vei markkinat…ja mitä tapahtui: Keskolle tuli mammuttitauti, erona vain se, ettei Keskon tauti ole vieläkään parantunut.

Katajanokan lintukodossa ollaan yhä edelleen ylimielisiä, ei kuunnella asiakkaita, tavarantoimittajia eikä markkinoita, tai jos kuunnellaan, ei asian eteen ole tehty ainakaan mitään ulkopuolelle näkyviä fiksuja ratkaisuja. Ainoat ratkaisut ongelmiin on ollut lopettaa liiketoiminnat kun on paskat ollut jo housuissa vuosikausia, sen sijaan että olisi jo ajoissa tartuttu ongelmiin ja tehty ratkaisuja jotka tervehdyttävät liiketoiminnan vastaamaan markkinoiden tarpeita.

Osuuskauppapuolella on näin tehty ja tulokset näkyy terveenä ja kasvaneena liiketoimintana. Haasteena onkin pysyä nöyränä muuttuvan maailman kuluttajien edessä ja myöntää, ettei Jumala olekaan siellä pääkonttorissa, vaan kaupan tiskin toisella puolella kuluttajan hahmossa.

Osuuskaupan kannattaa todellakin pelätä itsetyytyväisyyden salakavalasti tyytyväisen perseen alle kaivamaa mammuttikuoppaa!

Lause, jossa iso laiva ei käänny nopeasti on roskaa, iso laiva joka ei käänny nopeasti ajaa karille! (toim.huom. Katajanokka, herätkää)

Kauppa 2020, millainen se on?

Olemme pohtineet pienessä ryhmässä millainen kauppa 2020 tulee olemaan ja asia on osoittautunut vielä suuremmaksi kuin aluksi kuviteltiin. Sosiaalinen media, kuluttajan käyttäytyminen, verkkokäyttäytyminen, Euroopan sisäinen kaupankäynti, Euroopan ulkopuolisten maiden markkinamuutokset ja monet muut asiat vaikuttavat toinen toisiinsa, joten tulevaisuuden historia ratkaisee mihin valmistajien, kauppojen ja ketjujen tulee kiinnittää huomiota, mikäli aikoo tulevaisuudessa olla hengissä.

Digistä on mielestäni turha edes keskustella, se on ja tulee olemaan läsnä kaikessa ja kaikkialla. Se miten erilaisia appseja voidaan käyttää kuluttajan elämän helpottamiseksi ja kuka niitä tarjoaa, tulee ratkaisemaan voittajat. Verkkokaupasta on myöskin on  turha meteliä pitää, se on yksi mainio markkinointikanava, joka on auki 24/7 worldwide, mutta ei verkkokauppa yksin mitään ratkaise. Sisällön tarjoaminen ratkaisee, se joka tarjoaa kuluttajalle helppoutta,palvelua, valikoimaa, räätälöityä tarjontaa on kuningas. Onhan näitä, mutta ei maailma vielä valmis ole.

Yritysten pitää unohtaa se miten he saisivat tuotteitaan myytyä ja keskittyä sen sijaan tarjoamaan kuluttajille personoituja palveluja jotka sitouttavat heidät käyttämään yrityksen tuotteita ja palveluja.

Muutama ajatus kotimaisista ”oikeista” kaupoista.

Ei todellakaan ole mikään elämys käydä päivittäistavara-kaupassa. Kun kävelee sisään Prismaan tai Citymarkettiin, on kuin menisi leikkaussaliin. Valoisaa ja selkeää…boring. GWS pitäisi laittaa vastuuseen siitä että ovat myyneet ketjuille metallihyllyjä joista on tylsät kaupat tehty.

Käyttötavarapuolella odottaa ketjun omat vaatemerkit onnellista ostajaa. Miksei vaatepuolelle rakenneta pop-up/shop in shop-myymälää, jossa kotimaiset designerit voisivat tuoda esille uniikkivaatteitaan kohtuuhinnalla. Designerit saisivat näkyvyyttä vaatteilleen ja kauppa saisi jotain aitoa lisäarvoa kuluttajalle.

Ruokapuolella pitäisi olla enemmän tunnelmaa. Kaikki herätysostostuotteet tulisi olla muualla kuin metallisissa kiintokalusteissa. Ainut paikka jossa on hieman tunnelmaa on hedelmäosasto ja sitä samaa hyllykartan rikkomista pitäisi olla ainakin makeisissa, snackseissä, kekseissä.

Makeisosastot tulisi rakentaa siten että kuluttaja astuu elämykselliseen makeiskauppaan jossa tuotteet on aseteltu kauniisti ja runsaasti puukalusteisiin ja vitriineihin.

Kauppojen tulisi rakentaa säännöllisesti erilaisia teemallisia markkinatapahtumia thairuuan tms. ympärille, jolloin kaupassa on tarjolla myös jotain sellaista jota ei aina ole valikoimissa.

K-ryhmä ja S-ryhmä haloo! ensimmäisenä ehtivä saa nämä tiedot ilmaiseksi, seuraavalle palvelu ojn jo todella kallista.

Ruokakaupat roskakoriin!

DSC00288

Pari keskusliikettä (ei nyt juuri tule mieleen nimeltä) hallinnoivat Suomalaisen ruokakassia tuomatta siihen juurikaan lisäarvoa.

Logistiikka on hoidettu kohtuullisesti laittamalla kauppoja meidän kuluttajien lähettyville jotta voimme kiitollisina vaeltaa kauppaan valitsemaan joko Pirkka tuotteen tai Pirkka tuotteen tai jonkun muun jonka ketjun armoitettu sisäänostaja on meille suuressa armossaan valinnut.

Mitään muuta palvelua ei keskusliikkeet kuluttajalle tarjoakaan. Suomalainen pieni valmistaja tai maahantuoja saa olla kiitollinen jos saa tuotteitaan valtakunnalliseen valikoimaan kun sielläkin eri kategorioita hallinnoi pari isompaa valmistajaayhdessä parin keskusliikkeen kanssa.

Jos keskusliikkeet eivät tulevaisuudessa kehitä toimintojaan kuluttajaa varten, kuluttaja ostaa palvelunsa siltä joka sen tekee.

Olisi kutkuttavaa nähdä sellainen tilanne että Suomeen rakennetaan sosiaalisessa mediassa toimiva ”koko kansan ruokapiiri” jota joku yritys tms. hallinnoisi ja hakisi kuluttajille tuotteita joita kuluttajat haluavat ostaa sekä tukkureiden ja valmistajien tuotteita joita ei normikaupasta saa . Tuotteet kerättäisiin toimittajilta tilausten mukaan yhteen logistiikkakekukseen ja jaettaisiin vaikka viikoittain tai 2 viikon välein eri kaupunkeihin sovittuihin jakelupisteisiin. Näitä voisi sitten olla vaikka yksityiset kauppiaat jotka saavat provision välitetystä tavarasta tai joku paikkakuntalainen joka ottaa asian hoitaakseen. Toimittajat saisivat tuotteistaan hieman paremman hinnan ja kuluttajat edullisemmat hinnat kun ketjut ovat pois välistä ryöstämästä.

Ei tämä K- tai-S-kauppoja lopeta, mutta tällä voitaisiin luoda kanava kuluttajalle saada tuotteita joita ei muuten olisi tarjolla ja etenkin kotimaisten pientoimijoiden tuotteita. Tämäkin valitettavasti tarvitsee jonkin keskitetyn toiminnon, muuten kuljetus ja muut kulut nousevat liian korkeiksi.