Yrityksissä on enemmän hukka-aikaa kuin tehokasta työaikaa!

Noh, eipä nyt ollut mitenkään erityisen nerokkaasti lohkaistu, mutta totta kuitenkin.

Mieti mihin käytät työaikasi, johon kulutat noin 1/3 elinajastasi ja puolet valveillaoloajastasi.

Teetkö mahdollisesti ison osan ajastasi selvityksiä ja raportteja joita ei kukaan lue, tai jos lukeekin, ne eivät aiheuta mitään muutosta tai kehitystä?

Istutko palavereissa joiden jälkeen et tiedä yhtään enempää, miten asioiden edistäminen olisi sujuvampaa?

Etkö ole oikein ymmärtänyt mitä yrityksesi ajaa missioillaan, strategiallaan ja visiollaan?

Kukaan meistä ei voi olla tehokas 8 tuntia päivässä, mutta jos jokainen pystyisi lisäämään oikeasti tuottavan työn tekemistä päivässä 15 min tai puoli tuntia, olisi se pitkässä juoksussa valtava työtuntimäärä päämäärään pääsemisen edistämiseksi yhden jonninjoutavan palaverin sijaan.

Työntekijät eivät useimmiten tähän voi vaikuttaa, mutta yrityksissä tulisi näitä asioita miettiä ja poistaa ihmisiltä turha byrokratia ja raportit jotka eivät palvele ketään ja tehdä sen aikaa jotain muuta, vaikka se olisi yhteinen kahvihetki joka päivä, johon on pakko osallistua ja työasioista puhuminen olisi kiellettyä

Jos oletetaan että työpaikalla on 200 ihmistä ja jokainen on tehokkaampi 15 min päivässä on se vuodessa (240 työpäivää) 12.000 tuntia tehokkuutta lisää, joka työtunnin kokonaishinnan ollessa 300 eur olisi 3,6 milj. eurolla fiksua työtä jonninjoutavuuden sijaan.

Saattaapi olla jopa niin että yritysjohdon kannattaisi joskus miettiä muitakin ratkaisuja kuin irtisanomiset. Usein parhaat ratkaisut yrityksen tulosksenteon ja toiminnan järkevöittämiseksi löytyvät niiltä ihmisiltä jotka käytännön ongelmien kanssa joka päivä painivat, jos vain joku joskus malttaisi sieltä puupaneloidusta tornista lähteä maan tasolle tallailemaan ja kyselemään miten he asiat näkevät. 

Erityisen outo ajatus…kysy niiltä ajatuksia ja ratkaisuja jotka käytännön työtä tekevät ja anna heille vastuuta ja valtaa muuttaa toimintatapoja.

Luulisi että tällainen olisi yleisessä käytössä. Ja luulisi että työtyytyväisyys lisääntyisi ja tuloskin paranisi.

Mainokset

Kilpailukyky, tehokkuus…tuttuja sanoja, ei vain nyt juuri muistu mieleen?

Kun sosiaalisessa mediassa kuuntelee kouluttajien ja konsulttien valitusta siitä miten hankalaa yrityksiä on saada kehittämään ja muuttamaan liiketoimintaansa kilpailukykyisemmäksi ja tehokkaammaksi, tulee väkisinkin mieleen että onko meillä liian vähän aikaa puusta tippumisesta ja agraariyhteiskunnasta digiyhteiskuntaan siirtymisestä.

Uskoisin ettei kukaan lähtökohdin vastusta kehitystä ja liikevaihdon kasvua, mutta olisiko syynä mietintävaiheessa takaraivosta iskevä sotien jälkeinen geeniperimä joka sanoo että vanha ja vakaa on turvallista ja muutos tuo epävarmuutta.

Olisiko tässä yksi syy miksi suomalainen tekee hienoja tuotteita, mutta harva uskaltaa ottaa riskiä ja lähteä kasvamaan ja kehittämään bisnestään ja veneilemään tuntemattomille vesille. Samaan aikaan ruotsalaiset ovat perustaneet menestyviä alojensa johtavia yrityksiä maailmanlaajuisesti, heillä ei olekaan sota-aikojen kokemuksia muualta kuin kirjallisuudesta ja elokuvista.

Luulisi että meillä on taisteluhenkeä pienenä kansana näyttää muulle maailmalle mitä me osataan. Menestystarinoita voitaisiin rakentaa paljon enemmän kuin yksi hissifirma ja muutama peliyritys.

Osaamista yrityksissä ja ihmisissä on, uskaltakaa satsata myyntiin ja markkinointiin ja rakentakaa hienoja tarinoita tuotteistanne ja yrityksistänne.

Työ on pitkäjänteistä, eikä valmistu sillä että pidetään henkilökunnalle yksi koulutus ja odotetaan ihmeen ilmestymistä tulosriville.

Omistajien ja yritysjohdon pitää ensin itse sitoutua pitkäaikaiseen ja jatkuvaan muutokseen, vasta sen jälkeen voidaan edes kuvitella että saadaan henkilökunta asian taakse.

Kehitys vaatii koulutusta, hyvät mittarit joita voidaan seurata, palautetta, keskustelua ja tarvittaessa suunnan korjausta ja kaikkea näitä säännöllisesti.

Jos tämä olisi ilmaista, helppoa ja kivutonta, kaikki tekisivät niin.

Menestyjät erottuvat sillä että he satsaavat henkilökuntaansa, tuotteeseensa, palveluunsa ja asiakkaihinsa.

Jos näihin ei ole valmiutta satsata, kannattaa miettiä miksi yleensä lähtee maanantaina työpaikalle.

DSC_0132

 

%d bloggers like this: