Missä olet Suomen kilpailukyky ja johtajuus?

Suomessa on hieman tapana nauraa ruotsalaisten ”diskuteeraamiselle”, ei kannattaisi. Ruotsissa on enemmän maailmanluokan ykkösbrändejä kuin meillä on insinöörejä, ja se on paljon se.

Kun ruotsalaista yritystä johdetaan keskustelemalla, päätöksiä tekemällä ja myös riskejä ottamalla, meillä johdetaan asioita, ei ihmisiä. Päätöksiä jahkaillaan, ei kuunnella ihmisiä, markkinoita, eikä riskejä olla valmiita ottamaan.

SUOMESSA ON KOULUTETTU LIIKAA INSINÖÖREJÄ, JOTKA ON PALKATTU JOHTAMAAN BRÄNDEJÄ JA IHMISIÄ OMAAMATTA  NIISTÄ ASIOISTA JUURI MINKÄÄNLAISTA YMMÄRRYSTÄ.

Yrityksiin tarvitaan persoonia,näkijöitä, hulluja, puolihulluja ja kaikkea siltä väliltä ja heidän johtamiseensa tarvitaan hyvä ihmisjohtaja joka ymmärtää käyttää ihmisten osaamista luovasti markkinoiden ja brändin kasvattamiseen.

Tekniikka saadaan aina toimimaan, ihmiset vaativat enemmän jatkuvaa huoltoa kuin koneet, se taito vain on kateissa nykyään.Koh Haa-08-01-003

Joskus olisi myös kiva nähdä että jätettäisiin joku trendi käymättä Suomessa läpi, sillä yleensä kun maailmalla on joku trendi todettu toimimattomaksi, niin meillä sitä vielä ajetaan yritysten käytänteisiin kovaa vauhtia. Esimerkiksi ulkoistaminen on maailmalla jo jonkin aikaa muuttunut takaisinpäin, yritykset ottavat hoitoonsa ulkoistamiaan toimintoja. Entäs meillä, meillä ollaan niin innostuneita ulkoistamisen ”säästöistä” että yritykset ulkoistavat jo ydintoimintojaankin. HALOO!

Pikkuyrittäjä ja senioriyrittäjä, No mitäs se nyt sitten on?

Minulle esiteltiin pikkuyrittäjä-projekti, joka on aivan riemastuttava hanke, jossa 10-vuotiaat koululaiset saivat tehtäväkseen perustaa pienissä ryhmissä yrityksiä.

Heidän suunnittelemistaan logoista mainostoimisto teki oikeat logot ja bannerit ja sitten tuotteille järjestettiin koulussa myyntipäivä. Fantastisia innostuneita pikkuherroja ja-rouvia oli myymässä tuotteitaan; leipiä ja sämpylöitä, kotonatehtyä suklaata, kakkuja, koruja, ja myyntipuheet oli harkittuja, tekemisen riemu huipussaan ja asiakkaat iloisia.

Jos saamme edes osastakin näistä tulevaisuuden yrittäjiä, ei ole huolen häivää.

http://youtu.be/y58HpDfX3xQ

Samanlainen asenne tulisi olla myös aikuisilla yrittäjillä suhteessa tekemisiinsä ja yritykseensä ja yrittämiseensä.

Pikkuyrittäjistä innostuneena mietin, että miten hauskaa olisi järjestää samanlaista senioritoimintaa eläkeläisille, tai muuten työelämästä sivussa oleville.

Yhteiskunnalle ei liene haitaksi, jos eläkeläisiä aktivoitaisiin tekemään senioriyrittäjyyttä, se olisi hauskaa, aktivoivaa, ja siitä saisi lisätuloa. Yhteiskunnan tulisi olla siten mukana, että pienistä tuloista ei verottaja ota mitään ja jos tulot nousevat tarpeeksi suureksi, niin maksamalla 5-10% omalla sosiaalitunnuksellaan olisi velvollisuudet hoidettu.

Toiminta voisi olla mitä vain, sukkien kutomisesta ja pullien tekemisestä konsultointiin. Kyllähän näitä tehdäänkin, mutta se että sitä systemaattisesti järjestettäisiin ja tuettaisiin ja autettaisiin, ei tapahdu.

Olisi aivan mahtavaa, jos tällainen porukka lähtisi toteuttamaan yrityksille palvelun myymistä. Meillä kun niin usein valitetaan huonosta palvelusta, voisivat senioriyrittäjät myydä palvelua.

Siis esimerkiksi joku lauantai 20 hengen ryhmä pakkaa citymarketissa ihmisten ostoskasseja pari tuntia ja kauppias maksaa heille jonkun summan siitä.

Yrityksissä voitaisiin käydä antamassa 5-10 minuutin hartiahieronta henkilökunnalle, auton ikkunoiden pesu kaikille huoltoaseman asiakkaille, tällä ei ole mitään rajaa.

Esimiestaidot vai alaistaidot?

Useasti kuulee kritiikkiä päälliköitä ja johtajia kohtaan heidän esimiestaidoistaan. Monestihan esimiestehtäviin nostetaan asiantuntija, tai myyntipäälliköksi talon paras myyntimies. Yrityksiin pitää saada muitakin urakehitysmalleja, kuin että esimiestehtäviin nostetaan ihmisiä, joiden paras osaamisalue on muualla kuin ihmisjohtamisessa.

Samalla kun esimiehiltä vaaditaan Jumalan verran ymmärrystä ja anteeksiantoa, unohdetaan että yritys on työyhteisö, perhe, jonka joka jäsenellä on velvollisuuksia.

Mielelläni peräänkuuluttaisin myös alaistaitoja. Opetetaanko jossain koulussa nuorille, miten työelämässä tulee käyttäytyä, tai onko ammattiliiton kursseilla erillistä oppiainetta nimeltä alaistaidot?

Eipä taideta kenellekään opettaa tätä aikalailla perustaitoihin kuuluvaa asiaa. Nuoret menevät töihin ymmärtämättä juurikaan miten siellä pitää toimia ja käyttäytyä. Jos taidot puuttuvat jo työtä hakiessa, saattaa ura loppu ennenkuin se pääsee alkamaankaan.

Jos ei muualla, niin ainakin kotona lapsille pitää opettaa jo pienestä pitäen, että kun kotiin tulee vieraita, käydään reippaasti esittäytymässä, kätellään reilulla otteella ja katsotaan silmiin. Tällä ollaan jo pitkällä taidoissa.

Sitten pitää ymmärtää, miksi työnantaja maksaa palkan, siis siitä että suoritat sinulle annetun tehtävän mahdollisimman hyvin ja tunnollisesti, ei enempää,eikä vähempää.

Työyhteisössä erilaiset ihmiset joutuvat olemaan keskenään hyvin paljon tekemisissä, joten oman henkisen hyvinvoinnin kannalta erilaisuuden sietäminen ja toisen hyvien puolien korostaminen ja heikompien puolien jättäminen vähempään arvoon helpottaa toimeentuloa.

Hyvä olisi myös miettiä, miksi yritys on olemassa, mitä yrittäjä haluaa ja miksi esimies vaatii tiettyjä asioita. Tosin nämä ovat yrityksen tehtäviä kertoa ihmisille, mutta kun hahmottaa oman paikkansa suhteessa yrityksen toimintaan on työ motivoivampaa.

Tässä oli hieman alkuajatusta työyhteisön hyvinvoinnista ja alaistaidoista, jatketaan keskustelua.

 

Mikä on yrittäjän tehtävä?

Olen pohtinut mikä on yrittäjän tehtävä?

Yhteiskunnallisesti yrittäjän tehtävä lienee tuottaa verotuloja yhteiskunnalle ja työpaikkoja ihmisille. Mielellään joka vuosi enemmän.

Yrityksen kannalta yrittäjän tulee pitää huolta että kassavirta on jatkuvaa ja riittävää, jotta kaikki velvollisuudet voidaan hoitaa ajallaan ja että yrityksen arvo kasvaa.

Työntekijöiden kannalta yrittäjän tulee pitää huoli työntekijän fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista siten, että työpaikka on jatkuva, siellä on turvallista työskennellä, eikä työntekeminen aiheuta kohtuutonta henkistä painetta. Työpaikan viiihtyvyyteen tulee panostaa ja työntekijöiden keskinäiset välit tulee olla kunnossa.

Yrittäjän perheen kannalta yrittäjän tehtävänä on tuoda elanto ja mielellään joka kuukausi. Normaali työaika olisi suotavaa, lasten koulunkäynnin tukemiseen ja harrastuksiin olisi löydettävä aikaa. Parisuhde vaatii oman aikansa.

Yrittäjän itsensä kannalta olisi ymmärrettävä että kellossa on vain 24 tuntia aikaa hoitaa kaikki nämä asiat ja mielellään niin että 8 tuntia lepoa, 8 tuntia vapaa-aikaa ja 8 tuntia yrittämistä.

Tämä yhtälö ei voi toimia, ellei ympärilleen saa hyvää turvaverkkoa; hyviä työntekijöitä joihin voi luottaa, hyviä ystäviä, yrittäjäkolleegoita joiden kanssa jutella ja jakaa huolensa ja ilonsa.

Verkostot ovat lähes yhtä tärkeitä kuin yrityskin, koska yrittäminen ei ole tavallisen ihmisen työtä, se on supermiehen hommia, pitää olla joka asian asiantuntija, kaikenmaailman sidosryhmät imevät aikaasi ja resurssejasi säälimättä 24/7 ja siinä sivussa on perheen arki hoidettavana.

Tämä ei ollut mikään ruikutuspuheenvuoro vaan mieluumminkin oodi yrittämiselle. Vaikka Suomi on byrokraattien ja byrokratian taivas, on täällä silti mitä mainioin yrittää, verotus on aina välillä ennustettavaa ja ainakin varmaa, työntekijät ovat luotettavia ja aina löytyy joku, joka arvostaa yrittäjää ja yrittämistä, Kiitos siitä.IMG_0179

 

Startup’s are big foul!

Poliitikot ja media hehkuttavat startupien olevan työllisyyden ja valtion kassan tulevaisuuden pelastus. NO EI OLE.

Tällaisesta hehkutuksesta saattaa moni kirkasotsainen nuori saada nopean rahastuksen tulevaisuudensuunnitelman päähänsä ja siirtyä bisneksiä pyörittämään mieluummin kuin hankkimaan itselleen koulutuksen ja oikean työpaikan. TÖÖT VIRHE NRO 2

Startupissa menee pieleen jo nimi, siitä saa sellaisen kuvan, että yrityksiä voidaan vain nopeasti perustaa ja pyörittää pari vuotta ja tehdä valtavan cashupin. TÖÖT VIRHE NRO 3.

En siis vastusta startupia vaan sitä että yrityksiä voisi noin vain perustaa ajatuksella nopeasta rahastuksesta ja yhteiskunta luo systeemin jolla tällaista harrastustoimintaa systemaattisesti tuetaan. Näistä yrityksistä todennäköisesti 80% kuolee ensimmäisen kolmen-viiden vuoden aikana, eli sitten kun rahoitus loppuu. Ei se ole yhteiskunnan tehtävä.

Yritystoiminnan kvartaalina olisi oltava 25 vuotta, jolloin voidaan puhua yhteiskunnallisesti kestävästä toiminnasta joka luo pitkäjänteistä hyvinvointia ympärilleen. Silloin myös on turha kenenkään olla kateellinen jos yrittäjä saa enemmän hyvinvointia kuin tavallinen kansalainen.

Ei pidä luoda kuvaa, että kaikkien pitäisi ryhtyä yrittäjiksi ja kertoa vain tähtitieteellisiä menestystarinoita. Sensijaan menestyneistä yrittäjistä ja yrityksistä voidaan kirjoittaa niin paljon kuin tahansa kuten Taivas ja Helvetti- kirjassa tehdään.

Pitää vain muistaa että keskimäärin yrittäjät ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat usein hieman ahkerampia kuin muut ja joiden usko parempaan tulevaisuuteen on kova ja iskunkestokyky kuin Muhammed Alilla.

Tällaisilla menestystekijöillä varustettu kaveri pärjää jos on briljantinkirkas tuote hanskassa ja tarpeeksi kova pää puskea läpi muiden nujerrusyritykset.

English: The road out of Foul End. The road le...
English: The road out of Foul End. The road leading out of Foul End towards Bentley. (Photo credit: Wikipedia)

Kuuleeko Suomi, we have a problem!

Suomella ja meillä suomalaisilla on käsillä muutama ongelma jotka vaativat toimenpiteitä riippumatta puoluekirjan, naaman tai auton väristä:

Jengi elää pitempään kuin meidän eläkerahat on laskettu riittävän.

Suuri ikäluokka on jättämässä työelämän ja sen mukana moni yritys jää ilman yrittäjää.

Valtionhallinto on aivan liian raskas tämänkokoiseen maahan.

Nuorille ei tunnu löytyvän työpaikkoja.

Eläköityville yrittäjille pitää saada nuoria oppisopimuskoulutukseen, jotta voimme saada yrityksiin jatkajia ja hiljainen tietotaito voidaan siirtää eteenpäin.

Tähän sukupolvenvaihdokseen pitää luoda malli jolla nuori yrittäjä saa rahoituksen yrityksen ostoon. Esim. yrityksen myyvä yrittäjä saisi jonkin veroedun kun lähtee tällaiseen ohjelmaan jolla työllistetään nuori ja jos hän vielä rahoittaa uutta yrittäjää alkutaipaleella.

Valtionhallintoa pitää keventää ja yksinkertaistaa, jolloin paperin pyörittäminen vähenee ja kansalaisen toiminta hallinnon rattaissa helpottuu.

Työllistäminen pitää olla nykyistä helpompaa ja aluksi halvempaa, jotta yrittäjä uskaltaa ottaa työllistämisen riskin.

Poliitikkojen, virkamiesten, AY-liikkeen ja työnantajapuolen tulee käydä keskustelua joka johtaa yhteisesti Suomen hyvinvoinnin kehittämiseen eikä oman perseensä puolustamiseen joka ei vie mitään asiaa mihinkään suuntaan

.IMG_0085

Tällä nykymenolla meidän takapuoli ei mitenkään voi kestää istumista kusiaispesässä vaan kavereiden on autettava sieltä pois.

Voi olla että on hyväkin että ajamme karille, koska sitten on vain yksi vaihtoehto selviytyä ja kaikki toimet on tehtävä niin että tekee kipeää, mutta ei kai kukaan ole sitä mieltä että haluamme olla Skandinavian Kreikka.

Tämä on ehkä sananhelinää, mutta jos otamme kaikki peukalon pois sieltä minne ei aurinko paista ja ryhdymme YHDESSÄ tekemään töitä tämän yhteiskunnan eteen, ei meillä ole mitään ongelmaa.

Verkostoyrittäjä, tulevaisuuden voittaja, ei yrittäjä, vaan tekijä!

Yritysmaailmassa on toiminut laki jolla on pärjännyt olemalla joko iso tai pieni, välikoon yrityksellä on pienemmän yrityksen tulot, mutta ison yrityksen velvollisuudet ja kulut.

Pienellä ei vain ole mahdollisuuksia kasvaa isoksi ainakaan perinteisillä toimialoilla.

Siitä johtuen meillä on alalla kuin alalla 2 suurta toimijaa joilla on 70-80% markkinaosuus ja sitten on muut. Tieto saa tietotekniikkahankkeita siksi että isommat yritykset eivät uskalla ottaa suuriin projekteihin pieniä toimijoita.

MITÄ JOS?…NIIN MITÄPÄ JOS LUOTAISIIN TAPA MILLÄ USEAT PIENET YRITYKSET VOIVATKIN TOIMIA SAUMATTOMASSA YHTEISTYÖSSÄ?

Otetaan yhteistyöhön Aalto-yliopisto ja luodaan malli jossa pienet yritykset saavat yhden edunvalvojan joka on kasvot sadoille pienemmille yrityksille.

Ei tämä ole mitään uutta viisautta. YIT rakentaa, mutta ei heillä kovinkaan monta raksakaveria ole töissä, vaan siellä työllistetään pieniä yrityksiä.

Tämä malli pitää siirtää kaikkiin muihinkin toimialoihin. Edunvalvoja hoitaa myynnin ja laadunvalvonnan ja ottaa siitä  korvauksen.

Tähän malliin voidaan ottaa yliopisto-opiskelijoita kasvamaan yrityselämään ja työllistetään jo eläkkellä olevia aivoja, tehdään sukupolvenvaihdoksia yhteisön voimalla, ollaan ketteriä ja nopeita ja tarjotaan jotain sellaista mistä isot pelaajat eivät ole uskaltaneet edes nähdä märkiä yöunia.

Tämä oli siis alustus keskustelulle ja vol. 1

Vaviskaa isot karhut, salvaajanne odottaa jo ovella. knock knock!DSC00246